« heinäkuu 2010 | Main | syyskuu 2010 »
Satunnainen polkkaaja polkee autoaan yli vuoriston. Kahden kilometrin korkeudessa pilvessä kahden metrin näkyvyydessä kahden metrin levyisellä tiellä pelko on välillä lähes kirjaimellisesti pöksyissä. Matka taittuu alle kävelyvauhdin. Lopulta alkaa alamäki ja pilvet jäävät ylös.
Italian rajalla odottaa kolme tylyä virkavallan edustajaa. Avaan ikkunan mahdollisten kysymysten kuulemiseksi.
Buongiorno! Finland! Hell Sinkiii! Korpiklaani!! Käsi heilahti, tervetuloa. Pokasaha sentään, tämähän on hyvä maa.