Joka kevät ennen lätkän ämmämkisoja päätän, että en viitsi näiden luusereiden huiskimista kumisen esineen perässä tuijottaa. Sehän on perin hölmöä ja junttia. Kuitenkin taas joka kevät havaitsen kääntäneeni televisioni kanavan matsiin leijonat-jokumuu. Noloa. Jossain sisälläni asuu ukkometso. Ahdistaa.

Kohta alkaa taas matsi. Lätkäähän ei voi katsoa ilman olutta. Kurkkasin jääkaappiini. Valo palaa ja Becel hohtaa. Ei mitään juotavaa. Ei muuta kuin kivijalkaan hakemaan kaksi tölkkiä olutta. Jotain suolaistakin olisi kiva napostella. Chilipähkinöitä messiin.

Kotona kurkkasin pähkinäpussin tuoteselostetta, nikottelin muutaman hetken kunnes päätin ottaa pussista kuvan ja polkata. Ei jumalauta, PÄHKINÖISSÄ ON ALLE PUOLET PÄHKINÄÄ! Anteeksi huutaminen. Koskaan aikaisemmin ei vain ole tullut mieleen, että maustetuissa pähkinöissä vetelen enemmän nassuun muuta mössöä kuin pähkinää. Kyllä on tämäkin.

Kun kerran olen valmistautunut, menen telkun ääreen syömään tärkkelystä ja ahdistumaan. Suomi häviää, koska sillä on vain yksi takatukka.